In English
Julkaisuvuosi: 2010
Tyyppi: Projektikuvaukset
Tutkimusala: Kuluttaja- ja aistinvarainen tutkimus- Kuluttajatutkimus Toimiala: Muu
Lasten ruokamieltymykset ja aistihavainnot (lapset, aistihavainnot, mieltymykset, makukoulu, haju, vihannekset)
Lapsuus on ruokamieltymysten omaksumisen aikaa. Mieltymykset ohjaavat ruokavalintoja ja määräävät siten hyvinvointia ja terveyttä koko elämän ajan. Lasten aistihavainnot ja mieltymysten kehittyminen ovatkin lisääntyvän tutkimuksen kohde. Niitä on viime vuosina tutkittu Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen aistinvaraisen tutkimuksen laboratoriossa.
Makukoulu – hanke
Sovelsimme ja laajensimme ranskalaista alakoululaisille tarkoitettua aistien ja ruokatietämyksen aktivointiohjelmaa Classes du goût (1, 2). Käytimme sitä Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululaisille kahden vuoden seurantatutkimuksessa. 8- tai 11-vuotiaana aloitettu koulutus paransi jossain määrin hajujen ja makujen tunnistamista (3), mutta suurempi vaikutus nähtiin myönteisyyden lisääntymisenä ennestään tuntemattomiin, outoihin ruokiin (4). Hankkeessa kerätyt kvalitatiiviset raportit kertoivat myös oppimisen ilosta ja innostuksesta makukoulun aikana. Makukoulun myönteiset vaikutukset olivat selvemmät 8-vuotiailla, verrattuna 11-vuotiaisiin (3). Makukoulu näyttää siis laajentavan lasten kokemusmaailmaa rohkaistessaan uusiin ruokakokeiluihin.
Verrokkilasten tuloksia hyödyntäen todettiin, että pienikin vastahakoisuus oudon ruoan maistamiseen kostautuu niin, että kyseinen ruoka koetaan epämiellyttäväksi (5).
Makukoulu on vastikään jalkautettu Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (SRE) avulla moniin kouluihin ja myös päiväkoteihin, joten hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ollut huomattava.
Kansainvälistä yhteistyötä
Ranskalaiset tutkijat ovat kehittäneet haastattelukysymysten sarjan mittaamaan huomion kiinnittämistä hajuihin kouluikäisten lasten keskuudessa. Vertasimme ranskalaisten ja suomalaisten 7-11-vuotiaiden lasten vasteita kysymyssarjaan yhteistyössä mittarin kehittäjien kanssa (6). Hieman yllättäen suomalaiset lapset kiinnittivät enemmän huomiota hajuihin kuin ranskalaiset. Tämä näkyi kysymyksissä, jotka koskivat kylpyhuoneen hajusteita, muiden ihmisten ominaisia hajuja sekä kysyttäessä, yrittääkö lapsi arvata hajun perusteella mitä on tarjolla ruoaksi. Tytöt kiinnittivät enemmän huomiota hajuihin kuin pojat, ja vanhemmat lapset enemmän kuin nuoremmat. Ranskalaisten ja suomalaisten lasten hajuaistin toiminta oli erillisen hajutestin perusteella samanlainen.
Yhteistyössä italialaisten tutkijoiden kanssa tutkittiin 4-5-vuotiaiden italialaislasten ruokamieltymyksiä. Lapset opetettiin arvioimaan mieltymyksiään päiväkotiaterian eri komponentteihin. Kahden kuukauden aikana kerättyjä mieltymysarvioita verrattiin syömättä jätettyyn määrään (7). Suosikkiruokien kärjessä olivat liha-, kala- ja kanaruoat. Myös pastasta, riisistä ja hedelmistä pidettiin. Sen sijaan useimmat vihannekset olivat listan hännillä. Ruokien valmistustapa vaikutti suuresti suosioon, esimerkiksi perunasose oli suositumpaa kuin keitetyt perunat, raa’at porkkanat suositumpia kuin keitetyt, ja turskapuikot suositumpia kuin tomaattikastikkeen kanssa tarjottu turska. Mieltymykset ennustivat lähes täydellisesti jätteen määrää, joten esimerkiksi tarjotuista kesäkurpitsaruoista 90 % jäi käyttämättä. Kun tiedetään, että lasten vastahakoisuus syödä vihanneksia on lähes yleismaailmallista, onkin syytä kysyä miten vihannekset pitäisi tarjota. Kannattaisiko edetä pienimmän vastuksen ja myönteisten kokemusten kautta tarjoten ruoat sellaisina kuin lapset pitävät niistä - vai onko koulutustavoite niin tärkeä että lapsille tarjotaan ”aikuisten ruokia”, vaikka he eivät vielä niitä hyväksyisikään?
Tutkimukset ovat luoneet hyvää tietopohjaa lasten aistikokemuksista ja mieltymyksistä sekä siitä, mitä on otettava huomioon tutkittaessa eri-ikäisiä lapsia. Tätä asiantuntemusta käytetään jatkossa esimerkiksi Kotimaisen omenan tutkimushankkeessa, jossa kartoitetaan eri-ikäisten kuluttajien mieltymyksiä ja niiden syitä.
Yhteistyö ja rahoitus. Makukouluhankkeen päätutkijana työskenteli ETT Sari Mustonen, jonka nykyinen työpaikka on Valion T&K. Ranskalaiset ja italialaiset yhteistyökumppanit, professori Benoist Schaalin ja professori Erminio Monteleonen ryhmä, ovat rahoittaneet kansainvälisen tutkimuksen. Makukoulun rahoittajia ovat olleet maa- ja metsätalousministeriö, Sitra ja Emil Aaltosen Säätiö.
Julkaisut
(1) Mustonen S, Tuorila H (eds) MAKUKOULU. Makuoppituntien soveltaminen. Toimintakäsikirja opettajille ja kouluttajille. Sitra. Helsinki 2008. ISBN 978-951-563-616-4
(3) Mustonen S, Rantanen R, Tuorila H. Effect of sensory education on school children’s food perception: a 2-year follow-up study. Food Quality and Preference 2009:20:230-240.
(4) Mustonen S, Tuorila H. Sensory education decreases food neophobia score and encourages trying unfamiliar foods in 8-12-year-old children. Food Quality and Preference 2010:21:353-360.
(5) Tuorila H, Mustonen S. Reluctant trying of an unfamiliar food induces negative affection for the food. Appetite 2010:54:418-421.
(6) Ferdenzi C, Mustonen S, Tuorila H, Schaal B. Children’s awareness and uses of odour cues in everyday life: a Finland-France comparison. Chemosensory Perception 2008:1: 190-198.
(7) Caporale G, Policastro S, Tuorila H, Monteleone E. Hedonic ratings and consumption of school lunch among preschool children. Food Quality and Preference 2009:20:482-489.
Submitted April 23, 2010
